=LDR  03884cab a22003974i 4500
=001  a013401386
=003  FI-MELINDA
=005  20210720154842.0
=007  cr||||||||||||
=008  181229s2017\\\\fi\||\||\\\\\\|\\\||fin|d
=035  \\$a(FI-MELINDA)013401386
=035  \\$a(TSV-OJS)60949
=041  \\$afin
=080  \\$a78
=100  1\$aJohn Richardson,$ekirjoittaja.
=245  10$aMusiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista.
=336  \\$ateksti$btxt$2rdacontent
=337  \\$atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
=490  0\$aArtikkelit
=520  \\$aTässä artikkelissa arvioin lähiluvun historiaa ja sen nykyisiä käytäntöjä musiikissa ja taiteiden tutkimuksen lähialoilla uusien teorioiden valossa digitaalikulttuurista ja monitieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa esitän argumentin, että päivitetyissä muodoissaan lähiluku tulisi nostaa muiden laajasti hyväksyttyjen monitieteellisten menetelmien rinnalle. Eräs syy minkä takia lähiluku ei ole saavuttanut samanlaista monialaista hyväksyntää kuten esimerkiksi etnografia ja diskurssianalyysi on se tosi asia, että lähiluvun menetelmiä on perinteisesti sovellettu tavoilla, jotka vaativat hyvin erikoistunutta tietoa, ja sitä tukevaa koulutusta vain yhdestä tietystä alasta. Koska lähilukua helposti ajatellaan kirjallisuuden tutkimuksen "uuden kritiikin" suuntauksen kaltaisena, syntyy helposti korostunut kuva taiteen autonomiasta. Katherine Hayles), joka korostaa, miten koko idea lukemisesta (joka kulttuuristen ilmöiden tulkinnassa tarkoittaa laajemmin kuvailua ja tulkintaa) on muuttumassa olennaisesti nykyisessä yhteiskunnassa. Artikkelin loppuosassa kiinnitän huomiota lähilukuun liittyviin käytännön asioihin.
=593  \\$ajufo:1$5ARTO Kulttuurisen tutkimuksen ja poikkitieteellisen taiteiden tutkimuksen valossa tämä kuva on ollut nyt vuosien aikana kuitenkin hajoamassa, ja tämä näkyy erityisesti tutkimuksessa taiteidenvälisistä käytännöistä sekä tutkimuksen tyypeissä missä esitystilanne, konkreettiset mediat ja käyttöyhteydet, toimijuus, sekä kokemuksen monimodaaliset lähtökohdat on otettu huomioon. Mieke Balin tapaan pidän "käsitepohjaista" ja aineistolähtöistä lähestymistapaa lupaavimpana tienä eteenpäin "kulttuurisessa analyysissa", juuri siksi että se soveltuu parhaiten tutkittaviin ilmiöihin. Kehysajattelu, joka on tuttu ei ainoastaan Balin kirjoituksista vaan myös Batemanin, Goffmanin, ja Derridan, tarjoaa myös oivallisen tavan toimia monimenetelmällisesti ja samalla tiedostaa tutkimuksen lähtökohtia uudistetuissa lähiluvun käytännöissä. Otan myös huomioon "digital humanities" -tutkimusalan (James Sosnoski, N.^
=650  \7$adigitaalinen kulttuuri$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p24121
=650  \7$adigitaaliset ihmistieteet$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p28220
=650  \7$alähiluku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1065
=650  \7$ametodologia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7509
=650  \7$amusiikintutkimus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p21685
=650  \7$amusiikkianalyysi$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19623
=650  \7$apoikkitieteisyys$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11917
=650  \7$ataiteentutkimus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3746
=650  \7$aMusical$2ELB-g
=773  0\$7nnas$w(FI-Arto)1577212$tEtnomusikologian vuosikirja /$x1799-5256. -$dHelsinki : Suomen etnomusikologinen seura. -$g(2017), s. 1-33
=773  0\$w(FI-MELINDA)007040019$w(FI-Arto)1577212$7nnas$tEtnomusikologian vuosikirja. -$dSuomen Etnomusikologinen Seura ry. -$x1799-5256. -$g29 (2017) , s. 1-33
=850  \\$aFI-S
=856  40$uhttps://doi.org/10.23985/evk.60949
=960  \\$aARTO$5ARTO
=995  \\$aKansalliskirjasto$bJournal.fi$bARTIVA$bPeri$bJournbl.fi$5ARTO