=LDR  05483cab a22004934i 4500
=001  a016650064
=003  FI-MELINDA
=005  20210730204035.0
=007  cr||||||||||||
=008  190320s2018\\\\fi\||\||\\\\\\|\\\||fin|d
=035  \\$a(FI-MELINDA)016650064
=035  \\$a(TSV-OJS)74283
=041  \\$afin
=080  \\$a82
=100  1\$aTurunen, Mikko Juhana,$ekirjoittaja.$uTampereen klassinen lukio
=245  10$aMaiseman poetiikkaa Aleksis Kiven lyriikassa.
=336  \\$ateksti$btxt$2rdacontent
=337  \\$atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
=490  0\$aArtikkelit
=506  1\$aEmbargo, avoimesti saatavissa 2019-12-19$fOnline access with authorization$2star
=520  \\$aArtikkelissa tarkastellaan Aleksis Kiven lyriikan tapoja rakentaa, esittää ja merkityksellistää maisemia. Tutkimusaihe mahdollistaa monitieteisen törmäyttämisen, joka hyödyntää kirjallisuustieteen analyysikeinojen lisäksi maisematutkimuksen sekä humanistisen maantieteen ja jossain määrin kirjallisen maantieteen välineitä. Kuitenkin kaunokirjallisten representaatioiden maisema on verbalisoinnin vuoksi erilainen kuin moniaistisesti hahmottuva todellinen maisema. Kiven lyriikan maisemille on tyypillistä samanaikainen konkreettisuuden vaikutelma ja sen taustalla oleva elämyksellinen tai merkityksiä luova tendenssi. Maisemaa voi lukea topografisesti tai luontorunon konventioista käsin, mutta usein representaatioon liittyy viitteitä, jotka ehdottavat tulkintakehyksiä tai säätelevät maiseman vastaanottoa. Metafyysinen maisema limittyy usein lyyrisen minän kokemisen tapaan, jolloin maisemareseption eletty, koettu ja esitetty ulottuvuus aktivoituvat runon puhetilanteessa. Paikoin runoissa esiintyvät uskonnollisten näkyjen maisemat, joissa ilmenee raamatullista laina-ainesta sekä yleisempää subliimin, epifanian tai henkilökohtaisen hurmoksen visualisointia. Kuvauksista voi tunnistaa ns. idealisoidun ihannemaiseman piirteitä ja romantiikalle tyypillisiä topoksia sekä maisematutkimuksen mallinnuksista tuttua spatiaalista jäsennystä. Ideologisen maisemoitumisen tendenssejä on vain rajallisesti nähtävissä, mikä poikkeaa Kiveä ympäröineen kirjallisuuden linjoista.
=520  \\$aArtikkelissa tarkastellaan Aleksis Kiven lyriikan tapoja rakentaa, esittää ja merkityksellistää maisemia. Tutkimusaihe mahdollistaa monitieteisen törmäyttämisen, joka hyödyntää kirjallisuustieteen analyysikeinojen lisäksi maisematutkimuksen sekä humanistisen maantieteen ja jossain määrin kirjallisen maantieteen välineitä. Kuitenkin kaunokirjallisten representaatioiden maisema on verbalisoinnin vuoksi erilainen kuin moniaistisesti hahmottuva todellinen maisema. Kiven lyriikan maisemille on tyypillistä samanaikainen konkreettisuuden vaikutelma ja sen taustalla oleva elämyksellinen tai merkityksiä luova tendenssi. Maisemaa voi lukea topografisesti tai luontorunon konventioista käsin, mutta usein representaatioon liittyy viitteitä, jotka ehdottavat tulkintakehyksiä tai säätelevät maiseman vastaanottoa. Metafyysinen maisema limittyy usein lyyrisen minän kokemisen tapaan, jolloin maisemareseption eletty, koettu ja esitetty ulottuvuus aktivoituvat runon puhetilanteessa. Paikoin runoissa esiintyvät uskonnollisten näkyjen maisemat, joissa ilmenee raamatullista laina-ainesta sekä yleisempää subliimin, epifanian tai henkilökohtaisen hurmoksen visualisointia. Kuvauksista voi tunnistaa ns. idealisoidun ihannemaiseman piirteitä ja romantiikalle tyypillisiä topoksia sekä maisematutkimuksen mallinnuksista tuttua spatiaalista jäsennystä. Ideologisen maisemoitumisen tendenssejä on vain rajallisesti nähtävissä, mikä poikkeaa Kiveä ympäröineen kirjallisuuden linjoista.
=593  \\$ajufo:2$5ARTO
=600  14$aKivi, Aleksis$d(1834-1872)$1http://viaf.org/viaf/68941232
=650  \7$ahumanistinen maantiede$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p22156
=650  \7$ahumanistisk geografi$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p22156
=650  \7$akirjallisuudentutkimus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1066
=650  \7$akirjallisuus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8113
=650  \7$alandskap (fysiska helheter)$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1716
=650  \7$alandskapsforskning$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19867
=650  \7$alitteratur$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8113
=650  \7$alitteraturvetenskap$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1066
=650  \7$alyriikka$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1365
=650  \7$alyrik$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1365
=650  \7$amaisema$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1716
=650  \7$amaisemantutkimus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19867
=650  \7$aPoetry$2ELB-g
=773  0\$7nnas$w(FI-MELINDA)005253908$w(FI-Arto)2456088$tAVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti. -$x2242-3796. -$dKirjallisuudentutkijain Seura. -$g(2018) : 4, s. 38-53$sKirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain (Verkkojulkaisu)
=773  0\$7nnas$w(FI-MELINDA)005253908$w(FI-Arto)2456088$tKirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain /$dHelsinki : Kirjallisuudentutkijain seura. -$x2242-3796. -$g(2018) : 4, s. 38-53$sKirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain (Verkkojulkaisu)
=850  \\$aFI-S
=856  40$uhttps://doi.org/10.30665/av.74283
=856  42$uhttps://doi.org/10.30665/av.74283
=960  \\$aARTO
=995  \\$aKansalliskirjasto$bJournal.fi$bARTIVA$bKitu$bJournbl.fi$5ARTO