Kirja heittelehtii, niin Eurooppakin.
Katse peiliin joka aamu : Hannu Lukkarinen on piirtänyt työkseen itseään, neljäkymmentä vuotta.
Ajan virta toi, virta vei : kohtalo koetteli sekä kirjailija Lauri Luotoa että hänen teoksiinsa kansia tehnyttä K. A. Suvantoa.
Uljas uusi maailma : Sylvi Kunnaksen kansi ja kuvitus Valtatiet-runokokoelmaan on suomalaisen modernismin huippuhetkiä.
"Kirjan pitää myydä itse itsensä" : graafikko Markko Taina antaa kirjoille ihon.
Ylistyslaulua selittämättömyydelle.
Kärkevää kiteytystä.
Martan moninaiset naiset : Martta Wendelin teki lehtien kansikuvien ja kirjankuvitusten lisäksi läjäpäin päällisiä viihderomaaneihin.
Foliosta on moneksi.
Sota vapauttaa kirjailijan.
Muistamaisillaan, ehkä.
Välistyksillä on väliä.
Kokoon kursitut, ahtaaksi parsitut.
Pimeästä päin valoa.
Suuton kansa : kuinka Erkki Tantusta tuli klassikoiden kuvittaja.
Kaikkia kauniita ei pelasteta.
Petollinen luonnonkasvi.
Poika näki auton.
Laitakaupungin valot.
Elämä on yhtä korviketoimintoa.
- go to page no 31
- go to page no 32
- go to page no 33
- go to page no 34
- go to page no 35
- go to page no 36
- go to page no 37
- go to page no 38
- go to page no 39
- go to page no 40