Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista.
- Autor:
-
John Richardson, kirjoittaja.
Nie posiadamy jednoznaczego identyfikatora lub notki o tej osobie. Możesz spróbować zdobyć więcej informacji korzystając z zewnętrzych wyszukiwarek:
- Format:
-
Artykuł z czasopisma
- Język:
-
Finnish
- W:
-
Etnomusikologian vuosikirja / ISSN 1799-5256. - Helsinki : Suomen etnomusikologinen seura. - (2017), s. 1-33
Etnomusikologian vuosikirja. - Suomen Etnomusikologinen Seura ry. - ISSN 1799-5256. - 29 (2017) , s. 1-33 - Seria:
-
Artikkelit
- Hasła przedmiotowe:
- Adnotacja:
-
Tässä artikkelissa arvioin lähiluvun historiaa ja sen nykyisiä käytäntöjä musiikissa ja taiteiden tutkimuksen lähialoilla uusien teorioiden valossa digitaalikulttuurista ja monitieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa esitän argumentin, että päivitetyissä muodoissaan lähiluku tulisi nostaa muiden laajasti hyväksyttyjen monitieteellisten menetelmien rinnalle. Eräs syy minkä takia lähiluku ei ole saavuttanut samanlaista monialaista hyväksyntää kuten esimerkiksi etnografia ja diskurssianalyysi on se tosi asia, että lähiluvun menetelmiä on perinteisesti sovellettu tavoilla, jotka vaativat hyvin erikoistunutta tietoa, ja sitä tukevaa koulutusta vain yhdestä tietystä alasta. Koska lähilukua helposti ajatellaan kirjallisuuden tutkimuksen "uuden kritiikin" suuntauksen kaltaisena, syntyy helposti korostunut kuva taiteen autonomiasta. Katherine Hayles), joka korostaa, miten koko idea lukemisesta (joka kulttuuristen ilmöiden tulkinnassa tarkoittaa laajemmin kuvailua ja tulkintaa) on muuttumassa olennaisesti nykyisessä yhteiskunnassa. Artikkelin loppuosassa kiinnitän huomiota lähilukuun liittyviin käytännön asioihin.
| LEADER | 03884cab a22003974i 4500 | ||
| 001 | a013401386 | ||
| 003 | FI-MELINDA | ||
| 005 | 20210720154842.0 | ||
| 007 | cr|||||||||||| | ||
| 008 | 181229s2017\\\\fi\||\||\\\\\\|\\\||fin|d | ||
| 035 | \ | \ | |a (FI-MELINDA)013401386 |
| 035 | \ | \ | |a (TSV-OJS)60949 |
| 041 | \ | \ | |a fin |
| 080 | \ | \ | |a 78 |
| 100 | 1 | \ | |a John Richardson, |e kirjoittaja. |
| 245 | 1 | |a Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista. | |
| 336 | \ | \ | |a teksti |b txt |2 rdacontent |
| 337 | \ | \ | |a tietokonekäyttöinen |b c |2 rdamedia |
| 490 | |a Artikkelit | ||
| 520 | \ | \ | |a Tässä artikkelissa arvioin lähiluvun historiaa ja sen nykyisiä käytäntöjä musiikissa ja taiteiden tutkimuksen lähialoilla uusien teorioiden valossa digitaalikulttuurista ja monitieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa esitän argumentin, että päivitetyissä muodoissaan lähiluku tulisi nostaa muiden laajasti hyväksyttyjen monitieteellisten menetelmien rinnalle. Eräs syy minkä takia lähiluku ei ole saavuttanut samanlaista monialaista hyväksyntää kuten esimerkiksi etnografia ja diskurssianalyysi on se tosi asia, että lähiluvun menetelmiä on perinteisesti sovellettu tavoilla, jotka vaativat hyvin erikoistunutta tietoa, ja sitä tukevaa koulutusta vain yhdestä tietystä alasta. Koska lähilukua helposti ajatellaan kirjallisuuden tutkimuksen "uuden kritiikin" suuntauksen kaltaisena, syntyy helposti korostunut kuva taiteen autonomiasta. Katherine Hayles), joka korostaa, miten koko idea lukemisesta (joka kulttuuristen ilmöiden tulkinnassa tarkoittaa laajemmin kuvailua ja tulkintaa) on muuttumassa olennaisesti nykyisessä yhteiskunnassa. Artikkelin loppuosassa kiinnitän huomiota lähilukuun liittyviin käytännön asioihin. |
| 593 | \ | \ | |a jufo:1 |5 ARTO Kulttuurisen tutkimuksen ja poikkitieteellisen taiteiden tutkimuksen valossa tämä kuva on ollut nyt vuosien aikana kuitenkin hajoamassa, ja tämä näkyy erityisesti tutkimuksessa taiteidenvälisistä käytännöistä sekä tutkimuksen tyypeissä missä esitystilanne, konkreettiset mediat ja käyttöyhteydet, toimijuus, sekä kokemuksen monimodaaliset lähtökohdat on otettu huomioon. Mieke Balin tapaan pidän "käsitepohjaista" ja aineistolähtöistä lähestymistapaa lupaavimpana tienä eteenpäin "kulttuurisessa analyysissa", juuri siksi että se soveltuu parhaiten tutkittaviin ilmiöihin. Kehysajattelu, joka on tuttu ei ainoastaan Balin kirjoituksista vaan myös Batemanin, Goffmanin, ja Derridan, tarjoaa myös oivallisen tavan toimia monimenetelmällisesti ja samalla tiedostaa tutkimuksen lähtökohtia uudistetuissa lähiluvun käytännöissä. Otan myös huomioon "digital humanities" -tutkimusalan (James Sosnoski, N.^ |
| 650 | \ | 7 | |a digitaalinen kulttuuri |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p24121 |
| 650 | \ | 7 | |a digitaaliset ihmistieteet |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p28220 |
| 650 | \ | 7 | |a lähiluku |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p1065 |
| 650 | \ | 7 | |a metodologia |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p7509 |
| 650 | \ | 7 | |a musiikintutkimus |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p21685 |
| 650 | \ | 7 | |a musiikkianalyysi |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p19623 |
| 650 | \ | 7 | |a poikkitieteisyys |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p11917 |
| 650 | \ | 7 | |a taiteentutkimus |2 yso/fin |0 http://www.yso.fi/onto/yso/p3746 |
| 650 | \ | 7 | |a Musical |2 ELB-g |
| 773 | |7 nnas |w (FI-Arto)1577212 |t Etnomusikologian vuosikirja / |x 1799-5256. - |d Helsinki : Suomen etnomusikologinen seura. - |g (2017), s. 1-33 | ||
| 773 | |w (FI-MELINDA)007040019 |w (FI-Arto)1577212 |7 nnas |t Etnomusikologian vuosikirja. - |d Suomen Etnomusikologinen Seura ry. - |x 1799-5256. - |g 29 (2017) , s. 1-33 | ||
| 850 | \ | \ | |a FI-S |
| 856 | 4 | |u https://doi.org/10.23985/evk.60949 | |
| 960 | \ | \ | |a ARTO |5 ARTO |
| 995 | \ | \ | |a Kansalliskirjasto |b Journal.fi |b ARTIVA |b Peri |b Journbl.fi |5 ARTO |
stdClass Object
(
[LEADER] => 03884cab a22003974i 4500
[001] => Array
(
[0] => a013401386
)
[003] => Array
(
[0] => FI-MELINDA
)
[005] => Array
(
[0] => 20210720154842.0
)
[007] => Array
(
[0] => cr||||||||||||
)
[008] => Array
(
[0] => 181229s2017\\\\fi\||\||\\\\\\|\\\||fin|d
)
[035] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => (FI-MELINDA)013401386
)
)
[1] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => (TSV-OJS)60949
)
)
)
[041] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => fin
)
)
)
[080] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => 78
)
)
)
[100] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => 1
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => John Richardson,
[e] => kirjoittaja.
)
)
)
[245] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => 1
[ind2] => 0
[code] => stdClass Object
(
[a] => Musiikin ekologinen lähiluku digitaalisessa kulttuurissa: pohdintoja musiikin kokemuspohjaisen kulttuurianalyysin lähtökohdista.
)
)
)
[336] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => teksti
[b] => txt
[2] => rdacontent
)
)
)
[337] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => tietokonekäyttöinen
[b] => c
[2] => rdamedia
)
)
)
[490] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => 0
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => Artikkelit
)
)
)
[520] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => Tässä artikkelissa arvioin lähiluvun historiaa ja sen nykyisiä käytäntöjä musiikissa ja taiteiden tutkimuksen lähialoilla uusien teorioiden valossa digitaalikulttuurista ja monitieteellisestä tutkimuksesta. Artikkelissa esitän argumentin, että päivitetyissä muodoissaan lähiluku tulisi nostaa muiden laajasti hyväksyttyjen monitieteellisten menetelmien rinnalle. Eräs syy minkä takia lähiluku ei ole saavuttanut samanlaista monialaista hyväksyntää kuten esimerkiksi etnografia ja diskurssianalyysi on se tosi asia, että lähiluvun menetelmiä on perinteisesti sovellettu tavoilla, jotka vaativat hyvin erikoistunutta tietoa, ja sitä tukevaa koulutusta vain yhdestä tietystä alasta. Koska lähilukua helposti ajatellaan kirjallisuuden tutkimuksen "uuden kritiikin" suuntauksen kaltaisena, syntyy helposti korostunut kuva taiteen autonomiasta. Katherine Hayles), joka korostaa, miten koko idea lukemisesta (joka kulttuuristen ilmöiden tulkinnassa tarkoittaa laajemmin kuvailua ja tulkintaa) on muuttumassa olennaisesti nykyisessä yhteiskunnassa. Artikkelin loppuosassa kiinnitän huomiota lähilukuun liittyviin käytännön asioihin.
)
)
)
[593] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => jufo:1
[5] => ARTO Kulttuurisen tutkimuksen ja poikkitieteellisen taiteiden tutkimuksen valossa tämä kuva on ollut nyt vuosien aikana kuitenkin hajoamassa, ja tämä näkyy erityisesti tutkimuksessa taiteidenvälisistä käytännöistä sekä tutkimuksen tyypeissä missä esitystilanne, konkreettiset mediat ja käyttöyhteydet, toimijuus, sekä kokemuksen monimodaaliset lähtökohdat on otettu huomioon. Mieke Balin tapaan pidän "käsitepohjaista" ja aineistolähtöistä lähestymistapaa lupaavimpana tienä eteenpäin "kulttuurisessa analyysissa", juuri siksi että se soveltuu parhaiten tutkittaviin ilmiöihin. Kehysajattelu, joka on tuttu ei ainoastaan Balin kirjoituksista vaan myös Batemanin, Goffmanin, ja Derridan, tarjoaa myös oivallisen tavan toimia monimenetelmällisesti ja samalla tiedostaa tutkimuksen lähtökohtia uudistetuissa lähiluvun käytännöissä. Otan myös huomioon "digital humanities" -tutkimusalan (James Sosnoski, N.^
)
)
)
[650] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => digitaalinen kulttuuri
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p24121
)
)
[1] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => digitaaliset ihmistieteet
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p28220
)
)
[2] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => lähiluku
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p1065
)
)
[3] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => metodologia
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p7509
)
)
[4] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => musiikintutkimus
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p21685
)
)
[5] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => musiikkianalyysi
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p19623
)
)
[6] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => poikkitieteisyys
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p11917
)
)
[7] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => taiteentutkimus
[2] => yso/fin
[0] => http://www.yso.fi/onto/yso/p3746
)
)
[8] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => 7
[code] => stdClass Object
(
[a] => Musical
[2] => ELB-g
)
)
)
[773] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => 0
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[7] => nnas
[w] => (FI-Arto)1577212
[t] => Etnomusikologian vuosikirja /
[x] => 1799-5256. -
[d] => Helsinki : Suomen etnomusikologinen seura. -
[g] => (2017), s. 1-33
)
)
[1] => stdClass Object
(
[ind1] => 0
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[w] => Array
(
[0] => (FI-MELINDA)007040019
[1] => (FI-Arto)1577212
)
[7] => nnas
[t] => Etnomusikologian vuosikirja. -
[d] => Suomen Etnomusikologinen Seura ry. -
[x] => 1799-5256. -
[g] => 29 (2017) , s. 1-33
)
)
)
[850] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => FI-S
)
)
)
[856] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => 4
[ind2] => 0
[code] => stdClass Object
(
[u] => https://doi.org/10.23985/evk.60949
)
)
)
[960] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => ARTO
[5] => ARTO
)
)
)
[995] => Array
(
[0] => stdClass Object
(
[ind1] => \
[ind2] => \
[code] => stdClass Object
(
[a] => Kansalliskirjasto
[b] => Array
(
[0] => Journal.fi
[1] => ARTIVA
[2] => Peri
[3] => Journbl.fi
)
[5] => ARTO
)
)
)
)
